11° suunnanmuutos

Hallitus esitti vain pelkkiä veronkorotuksia

Suomen hallituksen kehysriihessä tekemät leikkaukset johtavat vain ojasta allikkoon. Hallitus ei oppinut mitään pari vuotta sitten tehdyn viinaveron nostosta, jolla toivottiin enemmän rahaa valtion kirstuun. Silloin kävi toisin, sillä viinan osto Suomessa väheni ja ostot lisääntyivät sen sijaan Virossa, jonka talouskasvu sai piristysruiskeen.

Tällä kertaa hallitus päätti nostaa mm. polttoaine- ja energiaveroja. Nuo ovat kyllä sellaisia, että verokertymä noiden kohdalta todennäköisesti kasvaa, mutta tuohon menevät rahat ovat pois muusta kulututuksesta, mikä kostautuu mm. kaupan alalla ja sitä kautta näkyy arvonlisäverotuottojen vähenemisenä.  Hallitus ja sitä avustaneet virkamiehet ovat unohtaneet, että taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Raha käyttäytyy samalla tavalla kuin vesi, kulkee helpointa tietä pitkin. Jos ohjaat sen muualle, se on toisaalta pois.

Näinä aikoina lapsilisien ja ansiosidonnaisuuksien leikkaus on pitkin hampain puolustettavissa yksittäistapauksina, muttei kokonaiskuvaa katsoen. Esimerkiksi lapsilisät ovat olleet indeksiin sidottuna vasta nelisen vuotta ja nyt se poistettiin korkojen kera. Seitsemän euron leikkaus kuukaudessa ei tunnu paljolta, mutta jos perheessä on lapsia neljä, niin se on noin kolmenkymmenen euron lovi lapsiperheen kukkaroon kuukausittain. Pitäisikö jättää muutama Korkeasaaaressa käynti väliin? Korkeasaari kiittää. Hallituksen olisi pitänyt kompensoida leikkauksia esim. veronalennuksilla, jotta kuluttajien ostovoima olisi säilynyt.

Nyt hallituksen suorittamat leikkaukset olivat oikeastaan pelkkiä veronkorotuksia. Kaikki leikkaukset, jotka kohdistuvat tulonsiirtoihin, ovat loppupelissä veronkorotuksia, koska ne leikkaavat ostovoimaa. Hallitus ei esittänyt ensimmäistäkään leikkausta, joka olisi kohdistunut valtion kulurakenteisiin. Leikkaukset koskivatkin kaikkia muita paitsi byrokraatteja.

Väestöliittokin kritisoi lapsilisien leikkaamista osoittamalla, että syntyvyys on jo kolmatta vuotta laskussa. Väestöliitto tulkitsee tilastoa omalla tavallaan ja minä omallani. Suomen lapsilisä- ja hoitotukijärjestelmä on lieventänyt mm. taantumien syvenemistä, koska järjestelmä on mahdollistanut säilyttää perheiden kohtuullisen ansiotason ansiosidonnaiseen työttömyystukeen verrattuna tekemällä lapsia, jolloin päästään taantuman yli, joka on yleensä pari vuotta. Nyt taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään, joten tämäkään suojaverkko ei ole enää houkutteleva. Nyt hallitus heikensi suojaverkosta pari tukiköyttä, jotta saataisiin entistä vähemmän tulevia veronmaksajia.

Lapsilta on helppo leikata, kun he eivät äänestä. Lasten vanhemmat toki äänestävät, mutta he puolestaan edustavat pieniä ikäryhmiä, joten he eivät paljon hetkauta äänestystuloksia. Hallitukselta jäi huomioimatta, että taantuma on kestänyt jo ennätyksellisen pitkään. Sillä on ollut kova hinku saada suuret ikäluokat eläkkeelle varmistaakseen äänisaaliinsa seuraavissa vaaleissa. Tämä saattaakin lyödä hallitusta nilkkoihin, koska lapsiperheiden ajaminen ahdinkoon pakottaa isovanhempia tukemaan heitä. Isovanhemmat, jotka ovat juuri päässeet eläkkeelle, joiden ansiotulot ovat tippuneet eläkkeelle siirtymisen johdosta ja joilla olisi aikaa kuluttaa, joutuvatkin pienistä eläkkeistä uhraamaan lastenlapsien hyvinvointiin itsensä sijasta. Voiko tämä olla näkymättä vaaleissa?

Nyt tehtyjen veronkorotusten vastapainoksi olisi pitänyt laskea ansiotuloverotusta kunnolla. Vastapainoksi olisi voinut nostaa kulutusveroja laajemminkin ja kerätä rahaa valtion kirstuun pienistä puroista, eikä kertarysäyksenä palkoista. Tällöin yksityinen talous olisi saanut haluamansa piristyksen, eikä välttämättä olisi tarvinnut lähteä juustohöyläämään valtion menoja. Hallituksen mielestä kulutuksella ei tunnu olevan merkitystä valtion talouden kannalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Julkisen sektorin palkat on maksettava. Verot ovat silloin ainoa keino.

Kiinteistöveron voisi kolminkertaistaa. Silloin kertyisi 5 miljardia kunnille ja ne voisivat työllistää enemmän väkeä.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

Me emme voi pyörittää mallia, jossa minimaalinen yksityinen sektori elättää massiivista julkista sektoria. Julkisen sektorin kulurakennetta täytyy karsia reilusti ja työtä pitää saada siirrettyä mm. ylenpalttisesta valvonnasta, byrokratian viidakosta ja tehottomasta näennäistyöstä oikeasti tuottaville aloille, jotka nostaisivat kauppataseen positiiviseksi. Vain siten hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan pitää nykyisessä muodossaan yllä.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Vielä parempi olisi että ansio- ja pääomatulot menisivät suoraan verottajalle ja omalle tilille siirretään sitten verottajan riittäväki katsoma summa kuukausittain mm. perunoiden ostamiseen. Samalla verotusjärjestelmä yksinkertaistuu ja elintasoerot kaventuvat.

Jos kerran tulee pelkkiä tulee pelkkiä veronkorotuksia, tehdään se kerralla loppuun asti.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

Tuo kuulostaisi hienolta ratkaisulta, mutta se ei ikävä kyllä toimi. Ensinnäkin Neuvostoliitto yritti tuota, mutta vapaamatkustajia ilmeni niin paljon, että systeemi romahti. Toiseksi emme elä suljetussa yhteiskunnassa, joten raha siirtyisi vilkkaasti rajojen ulkopuolelle.

Toimituksen poiminnat