11° suunnanmuutos

Unohdetaan autojen sateliittipaikannus ja panostetaan robottiautoihin

Suomessa on kaavailtu autoille massiivista sateliittivalvontaa, jonka avulla kerättäisiin ruuhka- ym. maksuja autoilijoilta. Tällaisen hankkeen ajaminen Suomessa on täyttä turhuutta, koska ruuhkia on vain kaksi kertaa päivässä noin puolen tunnin ajan kerrallaan. Sen sijaan Suomessa pitäisi panostaa tulevaisuuden autoiluun ja etenkin robottiautoiluun, joka on lyömässä itseään maailmalla läpi. Potentiaalia kehittämiseen Suomesta löytyisi, kun insinöörejä potkitaan jatkuvasti kilometritehtaalle. Paljon energiaa kuluttava teollisuuskin on häipymässä Suomesta, joten vapautuvaa energiaa voitaisiin käyttää sähköautojen lataukseen.

Robotoidulla liikenteellä saataisiin monia nykyisen liikenteen epäkohtia pois: ruuhkissa seisomiset, haitariliikkeet, kaahailijat, hidastelijat, itsekeskeiset pyöräilijät, liikennesäännöistä piittaamattomuus jne. Kun liikenteessä on vain robotoituja ajoneuvoja, voivat ajoneuvot kommunikoida keskenään ja sovittaa liikenteen kollektiivisesti sujuvaksi ja jopa nykyistä nopeammaksi. Polkupyörätkin voidaan robotoida siten, että ne saisivat virtansa polkemisesta, mutta ohjauksen hoitaa robotti ja tasapainon ylläpidon gyroskooppi.

Heti voisi pitää tavoitteena, että ihmisten ohjaamat ajoneuvot ohjattaisiin suljetuille radoille, jossa moottoriharrastajat voisivat edelleen itse ajaa ajoneuvoja ja poltella kumia. Robottiautoilulle tarkoitettujen tieväylien yhteyteen voitaisiin rakentaa paremman yhteyden tarjoamat teleliikennelinkkiasemat, jotta matkustajat voisivat hyödyntää internetiä paremmin työhön ja huviin ajomatkan aikana.

Hirvi- ja peuraeläimet olisivat edelleen autoilun riesana, mutta sekin epäkohta voitaisiin korjata esimerkiksi zeppelöimällä autot. Zeppeliiniautot voisivat lennellä esimerkiksi 10 metrin korkeudessa, jolloin ei tarvitsi enää ylläpitää massiivista asfalttitieverkostoa, joka on kaiken lisäksi jatkuvasti huonossa kunnossa, vaan keskittyä ilmahissiverkostoon, jonka avulla hoidettaisiin liityntäpysäköinti joukkoliikennezeppeliineihin. Samalla riski jalankulkijoiden holtittomasta tielle hyppimisestä häviäisi. Jos vielä halutaan energiasäästöä, laitetaan autojen kylkiin aurinkopaneelit ja otetaan myös liikkeen tuoma tuulienergia talteen. Tämä ei luonnollisestikaan ole tätä päivää, mutta jotta asiat muuttuisivat oikeasti edes kymmenen vuoden päästä, täytyy kehitystyö aloittaa mahdollisimman pian.

Tässä olisi pienelle maallemme innovaatiohanke, joka onnistuessaan olisi myös suuri vientituote maailmalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ehkä takerrun lillukanvarsiin, mutta tämä kuulosti aktiivipyöräilijän kannalta pahalta:

"Robotoidulla liikenteellä saataisiin monia nykyisen liikenteen epäkohtia pois: mm. itsekeskeiset pyöräilijät."

Ehkä on hyvä, ettei Jaakkola ole asemassa, jossa pyörät saadaan pyörimään, jos hän pitää pyöräilijöitä liikenteen epäkohtana.

Onneksi lopputeksti paljastaa, että kirjoittaja on laatinut artikkelinsa ns. kieli poskella.

Eli ei oleta kirjoitusta liian vakavasti. Jaakkola on onneksi vain yksi meistä. Ei päättäjä.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

Ehkäpä tartuit ja provosoiduit. Valtaosa liikenteessä liikkuvista noudattaa sääntöjä, mutta jokaisesta ryhmittymästä löytyy mustia lampaita, jotka sotkevat vallitsevan järjestyksen ja pahimmillaan aiheuttavat lumipalloefektin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kuriositeettina:

Millaisen lumipalloefektin aiheuttaisi vikaantuva robottiauto? Varsinkin jos se tukkii liikenteen täysin. Osaisiko tekoäly purkaa suman paremmin kuin ihminen?

Pitäisikö robottiautoissa ottaa huomioon kirjailija Isaac Asimovin luomat robotiikan kolme perusssääntöä:

1.Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan.
2.Robotin on toteltava ihmisen sille antamia määräyksiä paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
3.Robotin on varjeltava omaa olemassaoloaan niin kauan kuin tällainen varjeleminen ei ole ristiriidassa ensimmäisen eikä toisen pääsäännön kanssa.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola Vastaus kommenttiin #3

Luonnollisesti robottiautot pystyvät purkamaan sumat paremmin kuin ihminen, kunhan niihin on rakennettu varajärjestelmät vikatiloja varten.
Robotiikan perussääntöjä ei tarvita, koska kyseessä ei ole itsenäisesti toimivat robotit, joilla on oma tahto.

Hannu Tanskanen

Miksi robottiautoja, ideahan on jo keksitty, sen nimi on metro?

Itse ajamisessa on koko autoilun viehätys.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

Metro ei ole auto vaan juna. Joukkoliikenne käyttäytyy eri tavalla kuin henkilökohtaiset kulkuvälineet.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Ei kai robottiautoilu tavallista autoilua estä? Ehkä osa ihmisistä haluaa autoilun positiiviset puolet ilman että tarvitsee itse ajaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Robottiautojen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen eivät suomalaiset voimavarat millään riitä. Todelliset pelurit ovat aloittaneet kehitystyöt viimeistään 10 vuotta sitten. Suomessa Nokian karttasovellukset ovat leikissä vahvasti mukana. Miljardibisnestä sekin.

Suomalaisten kannattaisi miettiä missä osaamisen vahvuudet ovat. Maksamisen ja laskuttamisen järjestelmät ovat esimerkiksi sellaisia. Robottiautojen yhteisomistus ja kulujen laskuttaminen ovat kokonaan uutta bisnestä, johon softakehitystä esimerkiksi kannattaisi suunnata. Maailmanluokan softan saisi suomalaisillakin eväillä aikaiseksi.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

Niinpä. Nokiankin olisi aikoinaan kannattanut unohtaa matkapuhelimet, kun oli suuri ja mahtava Motorola.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Älä ymmärrä väärin. Robottiautoilu on varmasti tulevaisuutta. Se on siitä huolimatta nykyautoilun kehittämistä, johon jättimäiset autonvalmistajat satsaavat miljardeja. Tai Googlen tapaiset pelurit. Nokian kännykkäbisnes luotiin markkinaan, jota ei vielä ollut olemassa.

Samalla tavalla pitää innovatiivisesti löytää uusia tapoja hyödyntää muuttuvaa autoilukulttuuria. Varsinaisen auton kehittämisen lisäksi tulemme näkemään uusia käyttötapoja, joissa ei vielä ole bisnestä. Robottitaksin tilausjärjestelmä ja käyttöliittymä voisi olla sellainen varsinaisesta autosta riippumaton sovellusalue.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Uimonen on ihan oikeassa. Ei kannata lähteä itse investoimaan pyörän keksimiseen, kun muilla on miljardien ja vuosien investoitu etumatka. Pitäisi yksinertaisestai liittyä siihen aaltoon mukaan. Turha harata aaltoa vastaan, siinä väsyy kädet ja loppuu rahat.

Aaltoon liittyminenkin on tärkeää, ja itseasiassa siinä on mahdollista poimia kermat päältä. Myyjät, tuotteistajat ja b-to-b tuottajat yleensäkin käärivät innovaatioilla ne suuret rahat. Google tuskin rohmuaa kauheasti rahaa, vaan sille riittää pienet purot sadoista miljoonista autoista.

Mutta mitä Suomen pitäisi tehdä nyt? Sen pitäisi valmistautua siihen, että lähitulevaisuudessa ei tarvita niin paljon kaistoja kaupungeissa ja muualla. Teiden suunnittelussa pitäisi jo nyt ottaa huomioon, että lähitulevaisuudessa niillä ajavat tarkat robotit. Sama koskee myös parkkipaikkoja ja muuta infraa.

10 vuoden päästä robottiautoilu on jo arkipäivää maailmalla, ei kuitenkaan meillä, vaan Suomen suurimissa kaupungeissa on muutamia autoja, joilla rikkaimmat säästävät autonkuljettajakulunsa. 20 vuoden päästä meillä Suomessakin kaupungeissa ajetaan pääsääntöisesti robottiautoilla ja vain maaseudulla varsinaisesti omistetaan kulkuneuvoja. Mopoilu yleistyy, mutta oman auton ajaminen vähenee entisestään, vaikka autoissa istutaan entistä enemmän ja lyhyemmät matkat. Busseja ei tarvita kuin pisimmille matkoille ja suurille ryhmille. Kaupungeissa on helppo tilata töihin pääsyä varten robottiauto, joka kerää auton täyteen muitakin matkalaisia. Autot ovat joko 5 paikkaisia henkilöautoja tai minibussin tapaisia tila-autoja.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kryptovaluutat pitävät moiset ominaisuudet jo sisällään. Niiden valjastaminen on lähinnä se juttu. Mutta smart propertyt mahdollistavat käytön jakamiset yms. ilman välikäsiä.

https://en.bitcoin.it/wiki/Smart_Property

Niistä puheenollen, Suomella on nykyään omansa: http://fimk.fi

Hannu Tanskanen

Täyttä sosialismia, jota on syytä vastustaa.

Hannu Tanskanen

Tällaisia suunnitelmia tekevät liikenneministeriön virkamiehet, joilla kuulemma yhdellä aikoinaan oli ajokortti.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Turkuun kaavaillaan 400 miljoonaa euroa maksavaa raitiovaunujärjestelmää. Olen ehdottanut että muutama sata sähkötoimista robottiminibussia olisi halvempi, joustavampi ja ohjelmoinnista riippuen "aina paikalla". Sanottiin että liian ufoa, mutta pian ne ovat totta. Ei typerälle ratikkaliikenteelle!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Olisi mielenkiintoista tietää, miten tuo "autojen zeppelöinti" käytännössä tapahtuu. Tässä vertailun vuoksi ilmalaiva joka kykenee nostamaan 6000 kg kuorman. Tietysti 2000 kg nostava on hieman pienempi, mutta ei se edelleenkään mihinkään mahdu:

http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/me...

Pelkän ihmisen nostaminenkin vaatii noin omakotitalon tilavuisen pallon.

Ehdotit myös auton kylkeen asennettavia aurinkopaneeleja tehon tuottamiseksi. Paneeli tuottaa sähköä esimerkiksi 100 wattia neliömetriä kohden olettaen, että aurinko paistaa keskipäivällä kohtisuoraan auton kylkeä vasten (melko harvinainen ajotilanne). Näin ollen vaikka koko auto päällystettäisiin paneeleilla ja vaikka aurinko paistaisi niihin kaikkiin kohtisuorassa, ei sillä käyttäisi edes auton ilmastointilaitetta - moottorista puhumattakaan (ilmastoinnin kompressorin tehontarve on useita kilowatteja).

Vertailun vuoksi ajokki, joka kykenee Australian aavikolla, tasaisella hyvällä asfalttitiellä liikkumaan pelkän aurinkoenergian avulla:

http://www.designboom.com/contemporary/solarpowere...

Tuolla on varsin vähän tekemistä nykyisten autojen tai Suomen ilmaston kanssa.

Energian talteenottamista ilmavirrasta en viitsi kommentoida enempää, koska se energia nimenomaan tuotetaan auton omalla moottorilla.

Jussi Jäntti

"Polkupyörätkin voidaan robotoida siten, että ne saisivat virtansa polkemisesta, mutta ohjauksen hoitaa robotti ja tasapainon ylläpidon gyroskooppi."

Papukaija-merkki päivän parhaista nauruista. Meillä näitä polkemisesta energiansa saavia ja gyroskoopin pystyssä pitämiä polkupyöriä kulkee jo ihan jonoksi asti. Ohjaajia en kutsuisi kuitenkaan roboteiksi...

Tarvitaan siis navigaattori polkupyörälle! - Ai niin, sehän on jo kännykässä.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Tulevaisuuden autoilu? Missäs noin sanotaan. Helle taitaa olla toisille liikaa...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Robottiautoilu voi Suomessa olla vain kausiluonteista lumen, lumivallien ja loskan vuokdi. Ja myös tästä samasta syystä:

"Suomessa on kaavailtu autoille massiivista sateliittivalvontaa, jonka avulla kerättäisiin ruuhka- ym. maksuja autoilijoilta. Tällaisen hankkeen ajaminen Suomessa on täyttä turhuutta, koska ruuhkia on vain kaksi kertaa päivässä noin puolen tunnin ajan kerrallaan"

Robottiautot joutuvat ajamaan edestakaisin noiden parin tunnin ruuhkan aikana.

Matias Härkönen

Väärä keskustelu, poistin kommentin :D

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Robottiautoilu on siinä, kun istutaan taksiin.

Kim Niemi

Robottiauto ei ole sateliittipaikannuksen vaihtoehto, kun asiassa on yksi ainoa ulottovuus: tieliikenteen optimaali (maksimaalinen) verotus.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

Sateliittipaikannuksen hyödyntäminen ei ole verotuksen näkökulmasta järkevää, koska kyseisen järjestelmän kulut tulevat olemaan kohtuuttomat ja täten kasvattavat veroja entisestään. Robottiautoilu tuo tullessaan uudenlaiset verotusjutut, jotka saadaan bruttoverotuksen kannalta nykyistä optimaallisemmaksi, kun uusi verotusjärjestelmä rakennettaisiin puhtaalta pöydältä.

Toimituksen poiminnat